Daimin äkillisen kuoleman seurauksena ei ole blogin pitäminenkään tuntunut enää miltään. Pitkään jo olin sitä mieltä, että lopetan kotisivut ja sitä kautta myös blogin pitämisen. Pikkuhiljaa alkaa kuitenkin elämä taas tuntua joltain ja nyt kun Daimin kuolemasta alkaa olla puoli vuotta, on kai pakko jo alkaa palautua elämänsyrjään myös blogin kanssa. Kotisivuille ja vanhaan blogiimme tulee juttua Daimin poismenosta.
Keesi ei muutosta oikeastaan ole edes huomannut, neitikoira on onnellinen kun saa kaiken huomion ja ylimääräistäkin. Keesin kanssa ollaan aloitettu agissa kisaaminen maaliskuussa ja saatiinkin heti ensimmäisestä kisasta luva-nolla, pari kisaa näiden jälkeen käytiin ja selkeästi ollaan nyt hyllyjä hakemassa pokaaleja varten :) Keesi on aikamoinen tykki kentällä ja paljon on ohjaajalla opittavaa yber-nopean junnukoiran ohjaamisesta, joka tekee ratkaisuja itsenäisesti jos ohjaaja on vähääkään myöhässä..
Tokohommia ollaan nyt vähemmän touhuttu, meikäläisellä on siihen touhuun motivaatio ihan nollassa. Sama homma on ollut pk-tottiksen kanssa, pitäisi nyt saada itsestään otettua ote ja lähteä koiran kanssa kertaamaan talven hallikauden oppeja ja katsomaan millä mallilla ollaan. Jäljellä ollaan käyty ahkerasti pari kertaa viikossa ja siellä se treeni näkyykin. Varovaiset tavoitteet kisaamaan on asetettu, katotaan saadaanko tavoitteet toteutettua ja tottis viilattua valmiiksi.
Keesi kävi lonkka-, selkä- ja kyynärkuvissa maaliskuussa ja terve neitikoira oli kuvienkin perusteella :) B-lonkat, 0-kyynäreet ja selkä terve.
Lupaan kirjoitella blogiin täst'edes ahkerammin.. lämpöistä kesää kaikille!
